Immap naqqani aatsitassarsiorneq UKA2025/96 pillugu oqallinnissamik siunnersuut

Immap naqqani aatsitassarsiorneq (UKA2025/96) pillugu Inatsisartut apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisingajalerput. Oqallinneq taanna imartani itisuuni sammisanut politikkikkut oqalliseqqinnissamut aamma inuussutissanik ineriartortitsinerup aamma avatangiisinik mianerinninnerup akornanni oqimaaqatigiissitsinermut pingaaruteqartussaapput. Oceans North Kalaallit Nunaat (ONKN) suliniut iluarineqarpoq. Siusinnerusukkut pineqartumut ersarissumik politikkikkut isummertoqarnissaa ujartorparput, taamaattumillu massakkut ulloq 4. februaari pilersaarutaalermat nuannaarutigaarput.

Naammagisimaarlugu maluginiarparput Aatsitassanut Naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen, tusagassiortunut oqaaseqaateqarmat:

”Naatsorsuutigaara qinigaaffimmi matumani immami itisuumi aatsitassarsiornerup inerteqqutaalernissaanik siunnersuuteqassallunga. (…) imaani itisuumi aatsitassarsiornerup akuerineqaannarnissaanut tunngavissaqanngitsutut isigaara. Ilaatigut mianersornissamut tunngavissaqarpugut, taamaalillutami aatsitassarsiornikkut suut aserortersinnaanerlutigit nalugatsigu. Ilaatigut nunami suliassarpassuaqaraluarpugut taamaattumillu immap itinerani suliaqarnissaq pisariaqartinngilarput.” (Sermitsiaq, 2. decembari 2025).

Kalaallit Nunaanni avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffittut immap peqqissuunissaa aamma imaani isumalluutit uumassusillit attanneqarsinnaasumik atorluarneqarsinnaanerat pillugu suliniuteqartutut, Kalaallit Nunaata imartaani immap naqqani aatsitassarsiornerup unitsikkallarneqarnissaa ONKN-imit tamakkiisumik taperserneqarpoq. Politikkikkut partiit tamarmik tassunga tapersiinissaannut kaammattorpagut.

 

Kalaallit aqutsisuunissaannut periarfissaq

Norgep ungasinngitsukkut piffissami naalakkersuisuuffimmi matumani immap naqqani aatsitassarsiorneq taamaatinnissaa pillugu aalajangiineratigut, Kalaallit Nunaat massakkut immikkoortumi tassani issittumi aqutsisuunissaminut immikkut ittumik inissisimalerput. Unitsitsigallarnikkt Kalaallit Nunaat siunissami ungasissumi piujuartitsinissamik aamma mianersortumik tunngaveqarnermik pingaartitsinera pillugu ersarissumik takussutissaavoq pissaanilissuit nunarsuarmi politikkikkut soqutigisatik aallaavigalugit naalakkerniassanngikkaatigut. Pipaluk Lyngep oqallinnissamut siunnersuummini saqqummiussinermini apeqquteqarneratuut:

“Nunat allat aatsitassarsiorniarnerata nunatta imartaat, piniagassagullu, qanoq mianersugaalliortigitinniartigaagut, allaat killiliigata?

Immap naqqata assannerani, nerisaqatigiinnut uumassuserlu allanngorluinnarsinnaanerata

misissuivigineqarpianngitsup, siunissami qanoq allanngorsinnaatiginersoq ilisimarpiaratigu,

imartatsinni aatsitassarsiortitserusuppugut?”

Immikkoortuuvoq Kalaallit Nunaata nuna tamakkerlugu nunanilu tamalaani siuttuuffigisinnaasaa aamma issittumi akisussaassusilimmik aqutsinermik takutitsiffigisinnaasaa.

 

Sooq pingaaruteqarpat?

Immap naqqani aatsitassarsiorneq suliffissuaqarfiuvoq ulorianarsinnaasoq nunat ilaasa ingerlakkusutaat, aamma uumasoqatigiit ataqatigiinnerinut mianernartunut iluarsineqarsinnaanngitsumik ajoqusiinermik kinguneqarsinnaasut. Issittup imartaa nunarsuarmi mianernarnerpaanut ilaavoq, aamma ilisimatusarnerup erseqqissarpaa, kingunerisassai pillugit suli ilisimasakippallaartugut. stor negativ effekt pitsaanngilluinnartumik sunniuteqartumik. Nutaamik ilisimatusarnerup ilaatigut takutippaa immap naqqani aatsitassarsiornermit pujoralak planteplanktoninut annertuumik pitsaanngitsumik sunniuteqarsinnaasoq taamaalillunilu nerisareqatigiinnut tamarmut. Sulisitsisunit pisortap Christian Keldsenip uparuaaneratut, aalisarneq aningaasaqarnitsinnut tunngaviulluinnarpoq (Sermitsiaq, 10. decembari 2025). Aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerit pingaarnersariinnanngilaat – aningaasatigut nammineersinnaanitsinnut tunngaviuvoq aamma peqqissumik imaani avatangiiseqarnissamut apeqqutaalluinnarluni. Taamaattumik imaanik illersuineq Kalaallit Nunaanni siunissami immap avatangiisai, aningaasaqarneq aamma inuuniarnermut tunngaviit pillugit pingaaruteqarpoq.

DCE-mi nalunaarusiamik misissuineq

DCE-p ilisimatusarnikkut nalunaarusiaa ”Marine Mining in Greenland – A strategic assessment of potential impacts” (2025) ONKN-imit misissorneqaleruttorpoq. Kalaallit Nunaanni imaani aatsitassarsiorneq pillugu nalunaarusiaq Naalakkersuisunit suliakkiunneqarpoq. Massakkut misissueqqissaarnerput pissutsinut pingaarutilinnut ukununnga tikkuaassipput:

• Nalunaarusiaq aallarniutigalugu tamakkiisumik takussutissiivoq – kisianni annertuumik amigaateqarpoq, aaqqissuussaasumik avatangiisinut naliliinernut nunani tamalaani pitsaassutsit naammassineqassappata.
• Ilaatigut norskit aaqqissuussaasumik avatangiisinik nalilersuisarnerannit ilimagisanik tunngaveqarpoq, attuumassuteqartut arlallit uparuaasut, nalunaarusiaq annertuumik amigaateqartoq aamma nalorninartoqartoq
• Tunu ilaatinneqanngilaq, naak immap aaqqissungaaneranut tassunga ilaasumi norskit immikkoortuni soqutigisaat inissisimagaluartut.
• Immap naqqata aamma uumasoqatigiit ataqatigiinnerannut sunniuteqarsinnaanerat pillugu annertuumik ilisimasanik amigaateqartoqarpoq – tassunga ilanngullugu planktonnit, aalisakkat ikerinnarsiortut aamma imaani uumasut miluumasut.
• Ulorianartunik pitsaanngitsunik kinguneqarsinnaaneri ilisimatusarnerit nutaanerit ingerlaavartumik tikkuartarpaat, tamatumalu mianersornissamut pisariaqartitsineq naqissuserpaa

 

Innersuussutit

økonomisk rygrad aningaasatigut tunngavik. Kalaallit Nunaanni imaani avatangiisit illersorniarlugit, aalisarnerup aningaasatigut tunngaviunera qulakkeerniarlugu, aamma Issittumi Kalaallit Nunaata aqutsisuunera takutinniarlugu ONKN-imit Naalakkersuisunut innersuussutigineqarpoq:

• Kalaallit Nunaata imartaani immap naqqani aatsitassarsiornermut unitsitsigallartoqassasoq
• Nunani tamalaani pitsaassutsinut naapertuuttumik mianersortumik suleriaaseqartoqalissasoq
• Ilisimatusarnermik aamma immap naqqani uumasoqatigiit ataqatigiinnerannik misissuinermik kiisalu immap naqqa pillugu nalunaarutip naammassinissaanut pingaarnersiuineq
• Imaani aatsitassarsiorneq aalajangiitinnani eqqarsaatigilluaqqaarneqassaaq
• Aalajangiineq tamanna atorlugu attanneqarsinnaasumik imaanik aqutsinermi Kalaallit Nunaat issittumi aqutsisutut inissinneqarsinnaavoq

Naalakkersuisut aamma Inatsisartut apeqquteqaateqarluni oqallinnissap tungaanut suliamut iserfigilluarnissaannut kaammattorpagut. DCE-mi nalunaarusiaq aallarniutigalugu tamakkiisumik takussutissiivoq, kisianni annertuumik amigaateqarpoq kisimiitsillugu aalajangiinermut tunngavigineqartariaqarani. Taamaattumik mianersortumik takutitsisoqartariaqarpoq, aamma aalisarneq – Kalaallit Nunaata tunngavigilluinnagaa – pingaarnersiorneqartariaqarpoq.

ONKN ilisimasanik avitseqatiginneqatarusuppoq aamma Naalakkersuisunik oqaloqatiginnikkusulluni, tassunga ilanngullugu ilisimatusarnerit attuumassuteqartut, nunani tamalaani misilittakkat kiisalu immap naqqani aatsitassarsiornerup, uumasoqatigiit ataqatigiinnerata aamma aalisarnerup akornani.

ONKN-imit torersumik oqaloqatigiinnissaq suleqatigiinnissarlu qilanaarutigineqarput, taamaalilluni aalajangiineqartussat ilisimatusarnerit pissarsiarineqarsinnaasut pitsaanerpaat tunngavigalugit aalajangerneqarsinnaassammata.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga,

Jenseraq Poulsen

 

Pisortaq, Oceans North Kalaallit Nunaat

e-mail: jenseeraq@oceansnorth.gl / contact@oceansnorth.gl

Mobil: +299 483467